Tiina Suutari Näkökulmia

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmastonmuutos

Monikulttuurisuuden edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

Yle uutisoi, kuinka maapallon väestöräjähdystä käsitellään julkisuudessa ja kansainvälisesti hyvin vähän verrattuna ilmastonmuutokseen, vaikka molemmat ovat maapallon kohtalonkysymyksiä ja liittyvät kiinteästi toisiinsa:

https://yle.fi/uutiset/3-10825443?fbclid=IwAR0Q7_2cBc2nhDpm8AKnJEyQ_GwCXsI5K745JWgMwyn-RWyvr9Ic3KR1Z-M&utm_source=facebook-share&utm_medium=social  

CO2-päästöjen leikkaukset toimimaton ratkaisu

Viime maanantain aamupäivällä Kultarannan keskustelua seuranneena panin merkille, miten poliitikot kokonaisuudessaan uskovat hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC - vailla näyttöä todellisuudesta olevaan - julistukseen, minkä mukaan ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt aiheuttavat uhkaavaa ilmaston lämpenemistä. Tämän vailla näyttöä olevan lämpenemisen estämiseksi hiilidioksidipäästöjen leikkauksia poliitikkomme näyttävät pitävän välttämättöminä.

Laskeva syntyvyys tarkoittaa heikompaa luonnonsuojelua ja korkeampia veroja

Tänään 23.6.2019 Yle on julkaissut pitkän jutun suomalaisten syntyvyydestä ja ilmastonmuutoksesta. Jutun tarkoitus on todennäköisesti saada ihmiset iloitsemaan suomalaisten vähenemisestä, tulevasta huonosta vanhusten hoidosta ja laskevasta elintasosta. Pohjavireenä jutusta nousee pinnalle näkemys, jonka mukaan suomalaisten kuoleminen sukupuuttoon on vain hyvä asia. Eräänlaista maailmanlopun kultin luomista siis. Kuollaan suomalaiset pois, niin maailma pelastuu. Ylen juttu on täällä.

Ydinvoiman demonisoijat hidastavat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ydinvoimaan assosioidaan valtava määrä kaikkea pahaa: ydinaseet, onnettomuudet, radioaktiivisuus sekä suuret, tupruttavat voimalaitokset. Todellisuudessa ydinvoima on hieno keksintö, jolla voi vielä pelastaa maailman.

Betoni muutosten tuulissa

Viime aikoina markkinoille on tuotu uusia materiaaleja, joiden odotetaan korvata vanhoja, ongelmallisiksi koettuja materiaaleja. Esimerkiksi muoveille on jatkossakin paikkansa, mutta onko käytännössä ikuisesti kestävän materiaalin paras paikka kertakäyttöisessä mukin kannessa tai jäätelölusikassa? Se on kiinnostavampi kysymys.

Viikon kuuma materiaali on ollut Betolarin betoni, jonka uudenlainen resepti mahdollistaisi teollisuusjätteen kierrättämisen betoninvalmistuksessa. Resepti voisi korvata nykyisen, ympäristön kannalta hyvin kuormittavan materiaalin valmistusprosessin.

Hysteria sitä ja fobia tätä

Viime aikoina on ollut tavallista, että keskustelu psykologisoidaan. Psykologia on toki siitä kiehtova ala, että se voi valottaa elämänmenoa ja se ei tässä yhteydessä ole oikein käytettynä ongelmallista. Ongelmallista sen sijaan on se, että psykologialta kuullostavia asioita käytetään argumentinkorvikkeina.

Ilmastonmuutoksen käyttäminen keppihevosena on vastuutonta

Ylellä julkaistu Joona-Hermanni Mäkisen kolumni, jossa ilmastonmuutos pistettiin autoilun piikkiin herätti ymmärrettävsti runsaasti keskustelua niin YLE:n kommenttiosioissa kuin Twitterissäkin. Ilmastonmuutos on vakava uhka ihmiskunnalle. Se vaatiikin merkittäviä muutoksia tapaamme toimia, ja myös uhrauksia meiltä jokaiselta. Jotta ilmastonmuutoksen torjunnassa voidaan onnistua, meidän on onnistuttava tekemään suuri joukko tehokkaita toimenpiteitä, jotka vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidipäästöihin ja vieläpä erittäin nopeasti.

Liikenne päästöttömäksi synteettisillä polttoaineilla

Uskon, että synteettiset polttoaineet ovat avain liikenteen muuttamiseen päästöttömäksi. Niistä kerrotaan tässä erinomaisessa Ylen artikkelissa.

Synteettiset polttonesteet toimivat nykyisissä autoissa ja nykyisessä polttoaineen jakeluinfrassa. Ei siis tarvita huiman kallista koko autokannan ja huoltoasemaverkoston uusimista.

Mitä hyötyä suomalaiselle sähkönkuluttajalle on Pohjoismaisesta yhteistyöstä?

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus edistää Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatiota sekä Pohjoismaista yhteistyötä muutenkin. Äkkiseltään asialla ei luulisi olevan suomalaisen sähkönkuluttajan kannalta suurtakaan merkitystä.

Hallitus hautasi ilmastotavoitteensa turpeeseen

Tuhannet ihmiset kerääntyivät ilmastomarsseille. Lapset kokoontuivat eduskuntatalon portaille perjantaisin ilmastolakkoon. Lehdissä toistettiin ilmastovaalien merkitystä. Lähes kaikki puolueet sitoutuivat yhteisellä sopimuksella tavoittelemaan hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Lupaukset hälvensivät ilmastoahdistusta ja odotimme muutosta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä