Tiina Suutari Näkökulmia

Kaikki blogit puheenaiheesta Luonnontiede

Tarkistuslista yhteiskunnallisten kehittämisehdotusten laadun arvioitiin

Fysiikan nobelisti Enrico Fermi ansioitui poikkeuksellisesti sekä teoreettisessa että kokeellisessa tutkimuksessa. Hän korosti tavallistakin selkeämmin teorian ja kokeiden sekä niiden yhteensopivuuden tärkeyttä.

Yhteiskunnallisessa kehittämisessä on kuitenkin Fermin neuvoa ajatellen ongelmana, että kokeita on usein vaikea, hidas tai eettisesti jopa sopimatonta tehdä. Kehittämisehdotukset perustuvat käytännössä usein vain teoreettiseen - eli kirjoituspöydän ääressä tehtyyn - tutkimukseen, jos edes sellaiseen.

Nopea vahvistus yhteiskuntatieteiden retuperällä olosta!

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo antoi vankan vahvistuksen eilen julkistamalleni oletukselle yhteiskuntatieteiden takapajuisuudesta.

Hiilamon antama arvovaltainen vahvistus annettiin maailmanennätystason nopeudella. Julkaisin oman kirjoitukseni asiasta eilen maanantaina 26.11.2018  klo 6.35 ja Hiilamon kirjoitus julkistui vain kymmenen minuuttia myöhemmin eli klo 6.45.

Esitin kirjoituksessani, että pääministerikandidaatit (ja siten heidän taustallallaan olevat yhteiskuntatieteen tutkijatkaan):

 

Miksi Petteri Orpo, Antti Rinne ja Annika Saarikko toimivat epäaikuismaisesti?

Osoitan tässä kirjoituksessa, että isojen puolueiden johtohenkilöt ajattelevat epäaikuismaisesti. Yhteiskuntatieteiden takapajuisuus näyttää silti olevan perimmäinen syy tähän erikoiseen ilmiöön.

Ainakin kokeneet lastentarhanopettajat tietävät, että aikuisten on katsottava ja tiedettävä asioita laajemmin kuin leikki-ikäisten lasten. Aikuisen on esimerkiksi tiedettävä, että pitempi auringolle tai pakkaselle altistuminen on yleensä vaarallista. On monia muitakin asioita, joista ei pidä edes kysyä lasten mielipidettä tai neuvotella heidän kanssaan.

Evoluutioteoria, perimä & elämän synty

Olen tässä ensimmäisen osan jatko-osassa vähän yrittänyt näitä asioita availla lisää, yleensäkin elämän ja sen synnyn kannalta, geenien/perimän lisäksi.

Ensimmäisen osan artikkelisarjasta voi lukea täältä:

http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259585-tiede-todistaa-evol...

--

Tieteistä tulee yhä spesifimpää ja vierasperäisten, myös täysin uusien termien täyttämää: velhokieltä, jonka loitsuja vain harvat arkkivelhot itse ymmärtävät.

Tiede todistaa evoluution teoriaksi: evoluutioteorian vertaisarviointi

ALU geeni-kuvan lähde: https://genome.cshlp.org/content/14/6/1068.full

--

Alugeenit ovat n. 10% koko perimästä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Alu_element

--

Ihan aluksi sellainen asia jokaiselle, varsinkin uskovaisille, että raamatussa ei lue, kuinka vanha ihmisrotu tai planeetta on.

Raamatussahan on sanottu, että Jumala asuu ikuisuudessa ja siten: aika on suhteellista. Tästä syystä planeetan ikä on myös "suhteellinen" ihmisen vuosiin verrattuna.

Luonnontiede ei tarvitse uskontoa

Kristillisellä teologialla ja kirkolla on ollut tieteen kehityksessä jarruttava rooli; Galileon ja Darwinin löytöjä ei suvaittu; Luther piti kopernikaanista periaatetta, jonka mukaan maa kiertää aurinkoa, Raamatun vastaisena. 

YLE ja skientistinen tiedejournalismi

Ajatuksia artikkelista, jossa painotetaan (luonnon)tieteellisen ajattelun tärkeyttä. 

Artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-9772447

 

Artikkelissa on tärkeää asiaa. Tieteet näyttäisivät olevan järkeviä keinoja rakentaa yhdessä yhteistä ymmärrystä ja kuvauksia maailman ilmiöistä.

Infraääni vs. matalataajuinen melu

Suomessa alettiin enenevässä määrin varoittaa infraäänen vaaroista kun oli tuulivoimamelusta kyse, koska tuulivoimaloiden koon kasvun myötä yhä suurempi osa melusta koostui infraäänen osalta ja matalataajuisesta melusta. Tämä toi myös mittaamisen vaikeuden, joka näkyy oheisesta kuvasta.

Toisin sanoen pelkästään mittaamalla infraääntä, ei voida osoittaa sen aiheuttavan vaaraa ihmiselle, kuten nyttemmin on valtakunnan tasolla todistettu ja aikaisemmin muissa maissa, kuten Saksassa viime vuonna.

 

Ilmastonmuutos näkyy jo Itämeressä

Ilmastoalarmisteista puhumisen aika on ohi. Hälytyskellojen soittelun aika oli ja meni. Ilmastonmuutokseen on myöhäistä herätä, sillä se on jo menossa. Sen vaikutukset näkyvät Itämeren lajistossa ja ekosysteemissä. Luonnostaan vähälajisen ja kylmän Itämeren vesi on jo lämmennyt, ja lämpenee yhä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä